”Tuntui kuin olisin nähnyt hirveää painajaista, sellaista jossa täytyy juosta juoksemasta päästyään, keuhkot pakahtumaisillaan, eikä silti pääse eteenpäin niin lujaa kuin tahtoisi... Tämä ei kuitenkaan ollut unta, ja toisin kuin painajaisissani, en juossut oman henkeni edestä; juoksin pelastaakseni jotakin mittaamattomasti arvokkaampaa. Oma henkeni merkitsi minulle enää hyvin vähän.”

Bella Swanin mielestä on jotain tärkeämpää kuin itse elämä: Edward Cullen. Vampyyrin rakastaminen on kuitenkin vaarallisempaa kuin hän olisi koskaan voinut kuvitella. Heidän suhdettaan uhkaavat ennakkoluulot sekä läheiset ja rakkaat, ja ongelmat ovat vasta alkamassa.

18-vuotispäivän kynnyksellä Bella on surullinen, sillä hän ei haluaisi vanheta – Edward kun on ikuisesti 17-vuotias. Vastentahtoisesti vietetyillä syntymäpäivillä hän saa lahjapaperista haavan ja vuotaa verta verenhimoisten vampyyrien edessä...

Uusikuu on jatkoa vuosisadan rakkaustarinalle, joka syttyy kirjassa Houkutus (2005).

***

Minä olen järjestyksen nainen. Jos kerran jokin kirjasarja aloitetaan, se myös kokonaan luetaan. Olen myös miettinyt parin aloittamani ja täysin yhdentekeviksi kokemani dekkarin jälkeen, olisiko aika tutustua tarkemmin fantasiagenreen. Dekkareita olen lukenut ilmeisesti tietyn rajan yli ja nyt teos teoksen jälkeen tuntuu aiemman toistolta...

Mutta siis Uusikuu jatkaa samaa linjaa Houkutuksen kanssa, viihdyttävää luettavaa joka ei lukijalta ota jos ei annakaan. Minä viidyn kirjasarjan parissa ja aion ehdottomasti lukea koko sarjan syötävän suloisista vampyyreista, ihmissusista ja ihmisistä. Näiden kirjojen parissa tuntee olevansa ikään kuin lomalla. Kirjallisuuden (isolla K:lla) aika on taas myöhemmin...

Ja nyt tsemppiä vuodatus - julkaise tekstini!!