Kansanedustaja ja puoluejohtaja Päivi Räsänen pohtii ihmisten elämään ja arkeen vaikuttavia asioita kuten jaksamista, tasa-arvoa, avioliittoa, lasten kasvatusta ja masennusta. Kristillisen vakaumuksensa pohjalta hän ottaa rohkeasti kantaa moniin yhteiskunnallisesti tärkeiksi kokemiinsa kysymyksiin.

Mukana on myös omakohtaisia muistoja lapsuudesta Konnunsuon vankilan naapurissa, opiskeluajoista, työstä, rakastumisesta ja perhe-elämästä. Tekstiä elävöittävät lasten suusta kuullut oivallukset.


Ennakkotieto

Kansanedustaja ja puoluejohtaja Päivi Räsänen ottaa kirjassaan kantaa moniin suomalaisia puhuttaneisiin kysymyksiin, esimerkiksi avo- ja avioliittoon, tasa-arvoon, lasten kasvatukseen, aborttiin, homoliittoihin, tyttöjen seksuaaliseen häirintään ja ulkonäköpaineisiin, arjen jaksamiseen ja masennukseen. Kantavana voimana on hänen kristillinen vakaumuksensa, joka on alkanut kasvaa jo lapsuuden pyhäkouluaikoina ja jonka hän tuo rohkeasti esiin. Kristillinen usko ja siitä nouseva kulttuuriperintö ovat Räsäselle suomalaisen yhteiskunnan tärkeä perusta.

Mukana on omakohtaisia muistoja lapsuudesta Konnunsuon vankilan naapurissa, opiskeluajoista, työstä, rakastumisesta ja perhe-elämästä. Päivi Räsänen on ollut 18 vuotta onnellisessa avioliitossa parhaillaan väitöskirjaansa valmistelevan pastori Niilo Räsäsen kanssa ja heillä on viisi lasta. Kirjassa onkin paljon lasten suusta kuultuja oivalluksia elämästä.

Mielenkiintoista antia ovat Räsäsen poimimat Luther-sitaatit, jotka paitsi tukevat hänen omia näkemyksiään, avaavat kiinnostavan ja todennäköisesti monelle lukijalle tuoreen näkökulman uskonpuhdistajan ajatuksiin ja persoonaan

***

Olinpa tässä kevään aikana Päiviä kuuntelemassa eräillä "naistenkutsuilla" ja päädyin sitten tilaamaan hänen kirjansa. Niin epäpoliittinen en sentään minäkään ole, etten Räsästä entuudestaan olisi tuntenut. Arvostan todella hänen rohkeuttaan sekä suorapuheisuuttaan.

Itse kirjasta; pieninä annoksina tätä on tullut nautiskeltua. Teos on antanut paljon ajattelemisen aihetta mm. ihmisarvosta. Juuri heikoimmat, vielä syntymättömät vauvat, sairaat sekä vanhukset ovat tässä suorituskeskeisessä, vahvuutta ihannoivassa yhteiskunnassa kaikkein heikoimmassa asemassa. Enpä voi kieltää, etteikö omatkaan asenteet välillä tuppaisi kääntymään suorittamisen puolelle sen sijaan, että muistaisin arvoni Luojan luomana ihmisenä.

Paljon muutakin kirjassa käsiteltiin, Päivi kertoi itsestään, perheestään, arvoistaan ja uskostaan. Mielenkiintoista ja mieltä virkistävää luettavaa!