Eletään vuotta 1972. Kuusitoistavuotias tyttö löytää isänsä kirjastosta lohikäärmeen kuvalla koristellun salaperäisen kirjan. Pian hän saa luettavakseen kirjeitä, joissa pahoitellaan lukijan kohtaloa: hän on astunut syvälle pimeyden ja pahuuden vaikutuspiiriin.

Historiantutkija on Elizabeth Kostovan loistavasti menestynyt esikoisteos, joka herättää myyttisen tarinan eloon jännittävällä ja kirjallisesti ansiokkaalla tavalla. Kostova onnistuu tekemään Draculasta oman aikamme tulkinnan, joka tuo romaaniin vahvasti todellisen tunnelman.

***

Muuttotohinoiden keskellä sain tällaisen tiiliskiven luetuksi. Ilmeisesti kirjaa markkinoitiin näyttävästi sen ilmestysvuonna 2006. Jonkin verran hyvää palautetta olen teoksesta minäkin lukenut. Ja jälleen divarireissulta mahtipontisenoloisen kirjan bongasin. Välillä tuo paikallinen divari yllättää tarjonnallaan.

Mutta itse kirjasta... En oikein tiedä herättikö tämä minkäänlaisia ajatuksia. Siis periaatteessa tarina toimi paremmin kuin hyvin; aikajanalla seilattiin edestakaisin ja jokaisella uudella henkilöhahmolla oli kerrottavanaan oma tarina, jonka avulla juoni pääsi eteenpäin. Pääasiassa tässä mentiin kirjastosta toiseen ja selattiin 1400-luvun kirjallisuutta. Tylsäksi kirja ei silti missään vaiheessa äitynyt, vaikka sivuja oli paljon ja fontti pientä.

Aivan toisellainen vampyyritarina tämä kuin teineille suunnattu rakkaus-saaga Twilight. Siinähän vampyyripäähenkilöt ovat kilttejä ja suloisia, tässä kirjassa kaikkea muuta. Kuitenkaan Historiantekijässä ei mässäillä ällötyksillä vaan pysytään siististi asialinjoilla. Mystisen ja wanhahtavan jännityksen ystäville teos, joka varmasti säilyttää mielenkiinnon loppuun saakka. Itse koin kaiken muuttoahdistuksen keskellä kirjan paikoin turhankin painostavaksi. Seuraavaksi tekee mieli lukea jotain kesäisen kevyttä.

En enää ikinä leiki fonttikoon kanssa, näemmä vuodatus sekosi siitä täysin... No, koettakaa sekoilujani kestää =)