Matkantekijässä eletään 1960-lukua ja Claire on menestyvä lääkäri Bostonissa. Miehensä Frankin
kuoltua Claire lähtee jo aikuistuvan Brianna-tyttärensä kanssa lomalle Skotlannin ylämaalle. Siellä
heidän oppaanaan toimii Roger Wakefield, joka saa selville, ettei Jamie olekaan kuollut
Cullodenissa, vaan saattaa elää edelleen. Clairella on vain yksi ainoa vaihtoehto: palata
kammottavaan kivikehään Craigh na Dunilla ja jäljittää Jamie 1760-luvun Edinburghista.
Jälleennäkemisen riemu on suunnaton. Rakastavaisten välillä on yhä huikea lataus, vaikka välillä
on tapahtunut paljon ja asiat paljastuvat hiukan kiusallisella tavalla. Jo muutaman kuukauden
kuluttua merirosvot sieppaavat Jamien nuoren sisarenpojan ja alkaa hurja pelastusretki, kun Claire
ja Jamie lähtevät pitkälle purjehdukselle kohti Länsi-Intian saaristoa, jonne rosvoalus oletettavasti
on suunnistanut. Mutta niin kuuma kuin tropiikki onkin, ei se vedä vertoja pitkään erossa olleiden
rakastavaisten kiihkolle...

Diana Gabaldonin kirjailijanura käynnistyi kymmenisen vuotta sitten, kun hän liittyi internetin
kirjoittajapiiriin. Pian nettiystävät alkoivat vaatia jatkoa Skotlannin ylämaalle sijoittuvaan
seikkailutarinaan. Meribiologiksi ja luonnontieteiden tohtoriksi kouluttautuneen Gabaldonin elämä
muuttui yhdellä iskulla. Yliopiston professorista tuli nelikymppisenä päätoiminen kirjailija, niin
kuin hän oli lapsesta saakka haaveillut. Esikoisromaani sai nopeasti jatko-osia, ja Clairen ja Jamien
seikkailuista kertova sarja kiipesi myyntilistojen kärkeen ympäri maailmaa, viimeksi Suomessa.
Yhdysvaltalainen Diana Gabaldon asuu Arizonassa miehensä ja kolmen lapsensa kanssa.

***

Kun sarjan ensimmäinen osa, Muukalainen, aikoinaan ilmestyi, olin aivan lääpälläni teokseen. Päädyin sarjaa seuraamaan ja osat jopa itselleni ostamaan. Innostus tyssäsi ko kirjaan, Matkantekijään. Luin romaania esikoiseni ollessa vauva ja hormoneista herkällä mielellä koin kirjan turhan raflaavaksi. No, muutama sata sivua jäi lukematta, mutta sen verran huonosti teksti oli mieleen jäänyt, että aloitin teoksen nyt alusta ja ajattelin lukea sarjan muutkin osat. Huomaa mennyt aikamuoto.

Siis tämä oli huono. Teos noudatti alusta loppuun, kaikki miltei 1000 sivua samaa kaavaa; ensin päähenkilöt Claire ja Jamie joutuvat mitä mielikuvituksellisimpiin vaaroihin, sitten tilanne selvisi, siitä seurasi henkilöiden muutaman sivun mittainen dialogi, sitten seksiä ja taas vaara. Vähän väliä päähenkilöt myös tulivat ammutuiksi, lähes raiskatuiksi tai muuten haavoitetuiksi. Äääh. Luin jostain joskus enkun kielisen arvostelun tästä kirjasta, ja olen aivan samaa mieltä arvostelijan kanssa, joka pohti, kenelle Gabaldon oikein kirjansa kirjoittaa. Siis romantiikkaahan tämä pääasiassa on, mutta harva rakkausromaanien ahmija (tuskin) innostuu kohtauksista, joissa kuvaillaan pikkutarkasti märkiviä haavoja, oksennuksen hajua, luodin kaivamista päästä ymsyms. Jotkut juonenkäänteet yksinkertaisesti menivät yli. Mietin, eikö Gabaldon luota lukijoihinsa sen vertaa, että antaisi teoksessa temmon hetkeksi hellittää.

En aio lukea seuraavia osia. Muukalainen oli hyvä kirja, mutta sen jälkeiset teokset pelkkää toistoa. Suosittu sarjahan tämä kuitenkin on, ja -jotain hyvää sanoakseni- kirjan huumori oli romaanin parasta antia.

Jatkan pakkaamista ja yritän siinä sivussa löytää lukemistakin.