Valoa, elämänviisautta ja huumoria

Tansanialainen Angel Tungaraza on muuttanut Ruandan Kigaliin miehensä Piuksen ja viiden orvoksi jääneen lapsenlapsensa kanssa. Kotona riittää tohinaa, mutta Angelilla on myös kodin ulkopuolista toimintaa. Intohimoinen kakkuleipuri Angel on muuttanut harrastuksensa bisnekseksi: hän suunnittelee ja leipoo yksilöllisiä täytekakkuja naapureilleen ja tuttavilleen.

Angelin luo ei tulla vain kakkujen takia. Angel osaa myös kuunnella ihmisten huolia, antaa neuvoja ja vaivihkaa järjestellä asioita toisten tietämättä. Silloin tällöin hän toimii jopa amorin apulaisena.

Angelin naapurustossa asuu värikäs joukko ihmisiä, jotka ovat kotoisin ympäri Afrikkaa ja Afrikan ulkopuolelta. On japanilainen YK:n työntekijä Ken Akimoto, joka järjestää juhlia usein ja onkin siksi Angelin paras asiakas. Hänen autonkuljettajansa Bosco kärsii lemmentuskista ja tarvitsee aika ajoin Angelin neuvoja. Tohtori Rejoicelta Angel itse puolestaan saa apua kuumiin aaltoihinsa. Amerikkalainen Jenna on muuttanut Kigaliin miehensä työn vuoksi eikä uskalla poistua talosta yksin mihinkään. Se sopii hyvin aviomiehelle, jolla on monenlaisia salamyhkäisiä puuhia meneillään. Angelin on ehdottomasti työnnettävä lusikkansa siihenkin soppaan.

Romaanissa on 14 lukua, joissa kussakin paneudutaan jonkun Angelin asiakkaan tai ystävän tarinaan. Angel kuulee paljon järkyttäviä elämänkohtaloita ja hän on elämänsä varrella saanut itsekin kokea monenlaista surua. Murheiden vastapainona on kuitenkin aina myös iloja, ja silloin on syytä juhlia yhdessä Angelin leipoman kakun äärellä!

 

***

Luvattoman kauan on kyllä tämän teoksen kanssa aikaa vierähtänyt... Sitä se kesä teettää.

Kun aloitin kirjan, ajattelin, että teksti on pelkkää Mma Ramotswe -kopiota. Iloista, rentoa, harmitonta. Romaani sai kuitenkin pian syvyyttä kerronnalla, joka ei ollut yhtä pelkistettyä kuin Mma-sarjassa. Tässä kuvailtiin makoisasti yksityiskohtia. Lisäksi kirja otti kantaa niin HIViin, kuin tasa-arvoasioihin lempeällä tyylillään. Ja teetä juotiin -paljon.

Tansanialaisen Angelin arki ei ollut pelkkää onnellista kakun vääntöä. Poika ja tytär olivat kuolleet ja isoäitinä hän piti huolta viidestä lapsenlapsestaan. Koti oli ahdas, ruokaa niukasti, ja roskakorissa asusti katulapsia. Silti teos ei anna minkäänlaista tilaa synkkyydelle, vaan loistaa elämänmyönteisyydellään.

Tällaista kevyttä, kesäistä luettavaa tämäkin. Mutta nyt on kyllä pakko saada käsiin dekkari!!